Thai-kieli eli Ainon oppivuodet (tai -kuukaudet) Thaimaassa

Thaiopintoni edistyvät - hitaasti mutta varmasti. Viime viikolla paukuttelin henkseleitä, kun onnistuin tilaamaan ravintolassa, jossa emme aiemmin olleet syöneet kahdestaan Irenen kanssa, lounasta kokonaan thaikielellä. Lisäksi sain käännettyä Prayoonin pienellä avustuksella kyseisen ravintolan juomalistan (thaikirjaimet eivät ole siitä helpommasta päästä aakkosia...). Jotain on siis tapahtunut.

Pikkuhiljaa sanavarasto on kasvanut. Se, että ymmärtäisin sanan thaimaalaisen suusta on tosin hyvin kaukana siitä, että osaisin itse sanoa sen ja tulla ymmärretyksi: kun tooneja eli äänen korkeuksia ja painotuksia on kielessä viisi erilaista, voin sanoa sanan neljällä eri tavalla väärin. Vaikka kirjaimet muistissa olisivatkin.

Thai language - understanding one font doesn't mean you could understand all of them

Olen kielioppinörtti ja kielten maailma on kiehtonut minua siitä lähtien, kun ennen lukemaan oppimista luin kirjoja "englanniksi". Thain kielioppi on ensi näkemältä yksinkertaisuudessaan ihailtava ja sanojen muodostaminen lähestulkoon idioottimaisen yksinkertaista. Thain kielessä ei ole aikamuotoja eikä sanoja taivuteta. Nämä korvataan prepositioilla ja muilla tavoilla ilmaista aikaa. Esimerkiksi, jos joku henkilö on lähtenyt, sanotaan "hän mennä jo" (khau pai leeo).

Sitten alkaakin hankaluudet. Adjektiivien paikka lauseessa on hieman haastava: iso musta kissa onkin kissa iso musta (määu jai si dam). Jos sitten haluaisi pyytää kaksi lusikkaa ravintolassa, niin pelkästään sanojen lusikka ja kaksi muistaminen ei riitä - on tiedettävä myös sanan lusikka luokittelusana (tsoon soong khan). Ja sitä ei ole sanakirjassa.

The study material I brought from Finland

Toistaiseksi hauskinta thaissa on ollut sanojen muodostamisen oivaltaminen. Esimerkiksi kokiksen saa kyllä varmasti tilattua ihan englanniksikin, mutta thaiksi sen nimi on naam dääng eli punainen vesi (fanta on sitten oranssi vesi). Valkoinen väri on taas si khao eli väri riisi. Naapuri on ystävä talo. Antiikki on tavara vanha. Juusto on voi kiinteä. Ja niin edelleen. Eli jos jotain sanaa ei tiedä, sen voi helpostikin keksiä yhdistämällä samaan asiaan liittyviä sanoja keskenään.

Parin kuukauden opintojen ja ennen kaikkea englannin opetuksen jälkeen, voisin myös todeta, että thain sanavarasto on huomattavasi suomea ja englantia niukempi (en ole tehnyt mitään laajempaa tutkimusta, joten voin olla väärässäkin). Esimerkiksi samalla verbillä "juu", voidaan kuvata asumista, elämistä ja sijaitsemista: mitä tahansa olemista jossain paikassa (tai paikasta). Tästä johtuukin paikallisten usein hieman kummalliset sanavalinnat, kun he puhuvat englantia: lamppu on fire, lampun sytyttäminen ja sammuttaminen todetaan sanoilla open ja close ja missä tahansa joku asuu tai on vain sillä hetkellä käymässä, käytettävä verbi on englanniksi stay.