Asioita, joita kaipaan Suomesta

Heti aluksi haluan varmistaa, että ei, en ole keskittynyt täällä koti-ikävöintiin. Läheisiä ihmisiä on tietysti ikävä, samalla tavalla kuin ikävä olisi, jos olisi Suomessa eikä näkisi ystäviä pitkään aikaan. Seuraavassa listaan asioita, joita olen huomannut ikävöiväni täällä – en paljoa, mutta kuitenkin.

Meri

Tajusin jossain vaiheessa, että olen asunut jo monta vuotta vähintään parin sadan metrin päässä meren rannasta. No, nyt sinne on aika paljon pidempi matka. Ruskea tulvavesi pelloilla tai mutainen asuntolan lampi ei kumpikaan onnistu korvaamaan meren läheisyyttä. Hiukset tahmaiseksi puhaltava tuuli, kun istuu veneessä matkalla Porvoosta Vessöhön, lokkien huuto (!) aurinkoisena kesäaamuna ja horisontti, jonka takana on muu maailma. Niistä pääsen iloitsemaan vasta vuoden kuluttua. Täällä on onneksi vuoret – toinen varmaa ikävöintiä aikaansaava maisema.

Hiustensuoristin

Joo, olisihan täälläkin hiustensuoristimia. Ja kaikkea muutakin. En vaan ole jaksanut panostaa kampaamiseen tai meikkaamiseen. Samalla kuitenkin olen haaveillut laittautumisesta. Siitä, että voisi suoristaa hiukset ja värittää kasvot ja laittaa korkokengät jalkaan iänikuisten läpsyköiden sijaan. En tiennyt olevani taipuvainen näin naisellisiin kaipauksenkohteisiin. Lähestulkoon vuoden ”au naturel” tyylin jälkeen hankin varmaan ripsien pidennykset ja rakennekynnet heti ensimmäisenä päivänä Suomessa.

We went to pedicure - I had to do something...

Grillinyytit ja kylmä, kuiva valkoviini

Thairuoka ja viini ei oikein mahdu edes samaan lauseeseen. Eikä täällä viiniä ravintoloissa tarjotakaan, ruokajuomaksi valitaan vesi, olut tai viski. Ihmisten kesäiset facebook-päivitykset saivat aikaan äidin grillinyyttien ja hyvän valkkarin ikävöinnin.

Elokuvat

Pääkaupunkiseudun leffafestareiden aika lähestyy. Normaalisti se tarkoittaisi minulle leffateattereiden pimeyteen katoamista pariksi viikoksi. Täällä ei tule televisiosta leffoja (no pakistanilaiselta Filmmaxilta näkyy joskus jotain 90-luvulla tehtyjä lasten leffoja, mutta kanava ei näy kunnolla, ja intialaisilta kanavilta näkyisi Bollywood-leffoja, mutta hindin taito on hieman hakusessa), lähin leffateatteri on Philokissa, eikä sielläkään näe tekstitettyjä, vaan dubattuja leffoja, ja onnettoman hidas nettiyhteys – sekä kämpillä asuntolassa – takaa sen, että leffoja ei voi hakea netistäkään. Kunhan pääsen Bangkokiin, leffateatterivierailu on listalla melkein ekana.