Reissussa Richard Geren kanssa - Bangkok

Isän tultua pääsin nauttimaan aavistuksen korkeamman tasoisesta majoituksesta sekä ruokailuista. Yövyimme kaksi yötä Silomissa Bandara Suites hotellin 19. kerroksessa kolmen huoneen sviitissä. Koko huoneen korkuisista ikkunoista avautui näkymä pilvenpiirtäjien kaupunkiin. Huoneeni kaapissa odotti kylpytakki ja molemmilla oli omat kylpyhuoneet. Pikkuiset saippua- ja vartalovoidepurtilot siirtyivät matkatavarodeni joukkoon.

Our room in Bandara Suites

Ensimmäisenä iltana lääkitsimme ensin isän nälkää nuudelisopalla tukkoisen ja meluisen Silomin varrelta löytyneessä ravintolassa, johon muita länsimaalaisia ei eksynytkään. Liekö syynä se, että missään ei kerrottu, mitä ruokaa ravintola tarjoaa. Pienen kävelyretken jälkeen nousimme Banyan Tree hotellin huipulle ihailemaan auringonlaskua Bangkokin pilvenpiirtäjien ylle. Faija piffasi lasin chiantia. Oma kukkaro ei olisi 600 bahtin hintaan taipunutkaan.

Sunset over Bangkok from Banyan Tree hotel's roof top bar

Päätin näyttää faijalle vielä ihmeellisen Khao San roadin ennen illallista. Tein virheen ja otin taksin Banyanin edestä – kuski ei suostunut käyttämään mittaria ja tinkaamassani hinnassa oli vielä viitisenkymmentä bahtia ylimääräistä. Bangkokissa ei siis ikinä kannata ottaa taksia suoraan turistikohteiden edestä. Jos ottaa, niin kannattaa joko varmistaa, että taksi laittaa mittarin päälle tai tingata ensimmäinen hintatarjous noin viidesosaan.

Khao Sanin valoja, vilskettä, kauppoja ja farangeja ihmettelimme hetkisen ennen kuin kävelimme joen rantaan illalliselle. Faija luovutti onneksi minulle vastuun ruokatilauksista viikoksi. Varmistin, että hän pääsee maistamaan omia suosikkejani (jotka tietenkin omasta mielestäni edustavat parasta thai-ruokaa).

Oikeassa sängyssä kunnollisten lakanoiden välissä nukutun yön jälkeen olin suunnitellut seuraavan päivän ohjelmaksi temppelikierroksen. Kävimme katsastamassa omat suosikkini: Wat Arunin ja Wat Phon. Lisäjännitystä tarjosi Chao Phraya Express jokilaivojen laitureille noussut joki. Thaimaalaiseen tapaan asiat sujuivat kuten normaalisti, vaikka kauppojen ja laiturin lattioilla olikin kymmenisen senttiä vettä. Laudoista ja kivistä oli rakennettu siltoja, joita pitkin kulku kävi eivätkä jalat kastuneet.

Olin varannut illaksi sikakalliin jokilaivaravintolaristeilyn, joten päivällä söimme kevyesti. Vein faijan Wang Langille, jossa paikalliset tekivät maanantaisia ruokaostoksiaan ja ostin tien varren kojusta erilaisia friteerattuja tofuherkkuja sekä pieneen vihreään lehteen käärittyjä makeita jälkiruokapaloja.

Ennen illallisristeilyä ehdimme vielä kastautumaan hotellin uima-altaaseen. Pääsin siis uimaan ensimmäistä kertaa sitten kesän 2010. Uima-altaan reunalta bongasin faijan kohtalotoverin (tai sitten suomalaisen miehen, jolla oli erittäin nuori vaimo). Suomen kieltä en kuullut, mutta leijonavaakunatatuointia lapaluussa tuskin on muilla kuin suomalaisilla.

Old rice barge that was turned into a restaurant

Ravintolaristeily kesti muutaman tunnin. Vanhasta riisialuksesta kunnostettu alus ajoi Chao Phrayaa edes takaisin vanhalta Farang-alueelta Rama 8 –sillalle saakka. Ruokalajeja oli kymmeniä ja jokainen annos oli suht pieni. Kahdestaan saimme lähestulkoon kaiken syötyä. Ruokalajit tarjosivat faijalle paljon uusia makuelämyksiä. Minulle ne edustivat osin thaifuusiokeittiötä ja mausteisuus oli määritetty (tietenkin) turistien makuhermojen mukaan. Itse en siis pitänyt ruokaa muutamaa hyvää ruokalajia lukuun ottamatta erityisen hyvänä. Ruoan lisäksi pääsimme seuramaan perinteistä thaitanssia. Hinta kokemukselle oli suht suolainen 1,600 bahtia ilman juomia, mutta kokonaisuudessaan kokemus oli hyvä. Hieman minua ihmetytti ruoan kanssa tarjotut viinipaketit…viinit ja thairuoka harvemmin sopivat yhteen.

Our appetizers and main courses at Chao Phraya Evening cruise

Vietimme faijan kanssa kimpassa Bangkokissa kaksi yötä. Tiistaina ennen lähtöä Chiang Maihin ehdimme vielä hotellin kuntosalille ja Chinatowniin vaeltelemaan ja lounastamaan. Faija joutui ihmettelemään myös täkäläista vessamallia. Täytyy tunnustaa, että en osaa sanoa, mikä olisi oikea tapa käyttää ”reikä lattiassa”-tyyppistä hotelli helpotusta miessukupuolelle.

There was somekind of a festival in Chinatown, some call it vegetarian festival

Kirjoituksen otsikosta…faija sai kuulla useampaan kertaan kysymyksen siitä, onko hän mahdollisesti näytellyt elokuvissa. Kuulumma ulkonäkö on aivan samanlainen kuin jollain Hollywood-tähdellä. Chiang Main guest housen omistajattaren mukaan faija on ilmetty Richard Gere.